virkaten.

Kuten jo aiemmin kerroinkin olen ollut aktiivisesti keräämässä varoja tanssiryhmäni matkakassaan, sillä suuntaamme syyskuussa Etelä-Koreaan eräälle kansainväliselle tanssifestivaalille. Festivaali kustantaa kaiken ruoista majoitukseen maan sisäpuolella, mutta lennot maksamme itse (eivätkä ne ole maailman halvimmat).

Olen lauantaiaamuna menossa jälleen myymään torille tämän viikon aikana keräämiämme mustikoita ja puolukoita, mutta olen kantanut korteni myytävien kekoon myös käsitöiden avulla. Läheinen Euromarket myy Novitan Huopanen-lankaa 4 €/kerä, joten iskin kiinni ja ryhdyin virkkaamaan huovutettavia patalappuja, joita voi jämäkkyytensä ansiosta käyttää myös pannunalusena.


Patalaput ovat hyvin helppoja tehdä: näissäkin olen aloittanut pelkästään neljästä ketjusilmukasta, liittänyt päät yhteen kiinteillä silmukoilla ja loppu onkin pelkkää pylvästä. Nämä patalaput ovat vielä huovuttamatta ja tästä syystä kooltaan isoja, sillä huovuttaminen pesukoneessa kutistaa mallia n. 40 %. Alla olevasta kuvasta näkee niiden koon verrattuna käteeni.


Aikaisemmin tehdyistä ja huovutetuista patalapuista en valitettavasti ole tajunnut ottaa kuvia, mutta ehkäpä huovutetuista töistä tulee kuvia joidenkin muiden projektien kohdalla. Prosessi, jonka aikana työ kutistuu ja huovuttuu (onko tämä sana?), on itseasiassa hyvin yksinkertainen: pesu 40 asteessa kirjopesuohjelmalla ja se on siinä. Kosteaa työtä pystyy vielä hieman muotoilemaan käsin vetämällä, mutta kuivana se pysyy muodossa.

Nämä yksilöt menevät tänään huovutettavaksi äidilleni ja saan ne takaisin vasta iltamyöhällä, sillä suuntaan illaksi TYKKIMÄKEEN! Jippii, pitkästä aikaa huvipuistoon!

Aamulla sitten kukonlaulun jälkeen torille varaamaan paikkaa.