maanantai 7. syyskuuta 2009

kantarellipasta.

Jälleen kerran lukijani pääsevät iloitsemaan kanssani onnistumisistani keittiössä! Hommahan meinaa karata ihan lapasesta, sillä kaikki ruoat, jotka olen lyhyen ajan sisällä tehnyt, ovat onnistuneet mutkattomasti. Pakko kai se on uskoa, että minäkin osaan kokata. Jee! Kyseessä oli kyllä taas kasvisruoka, mutta ei mietitä sitä nyt.

Tällä kertaa tein kantarellipastaa, eli tagliatellea ja sienikastiketta. Torimyynnissä en taaskaan pystynyt vastustamaan kiusausta, joten mukaani lähti litra ihanan keltaisia kantarelleja. Sain ystäviltäni niin hyvän ohjeen kantarellikastikkeen tekemiseen, että olihan sitä pakko kokeilla. Olen loppukesän ja tämän alkusyksyn mittaan inspiroitunut keittiössä huimasti metsän antimista ja sitä tulee melkein surulliseksi, kun tietää, että kohta ei enää saa sieniä tai pääse marjastamaan.

KANTARELLIPASTA

Ohje ei ole mitenkään vaikeaselkoinen, eikä tarvikelistakaan ole turhan pitkä. Ruoasta varmaan riittäisi kahdelle, mutta tänään olin niin nälkäinen, että huomiselle jäi vain vaivainen neljäsosa. Tarvitaan siis:

reilu ½ litraa kantarelleja
½ isosta sipulista
2 dl (1 prk) ruokakermaa
1 rkl pippurisekoitusta
suolaa
öljyä tai voita pannulle

Aluksi kannattaa ruveta puhdistamaan sieniä ja siinä noin puolivälin kohdalla laittaa vesi kiehumaan pastaa varten. Omat sieneni olivat suhteellisen puhtaita, joten puhdistamiseen ei mennyt kauaa. Sillä aikaa, kun valutin sienistä ylimääräiset vedet pois siivilässä, viipaloin isosta sipulista puolet ja heitin pannulle.


Sen jälkeen paloittelin kantarellit sopivan pieniksi palasiksi sipulin kaveriksi. Samaan aikaan minulla oli pastat kiehumassa - laitoin tällä kertaa tulemaan neljä kerää tagliatellea, joista yksi sitten jäi huomista varten.


Kun sipulit on kuullotettu ja sienet kypsennetty on aika heittää sekaan ruokakerma ja mausteet. Harjoittelen ahkerasti maustamista "fiilispohjalta", ja ainakin tällä kertaa se onnistui suhteellisen hyvin! Pippuri onkin tässä se isoin juttu, en usko, että suolalla on niin paljon merkitystä. Kastiketta voi halutessaan suurustaa hieman jauhon avulla.


Lopputulos oli makuhermoja hivelevä. Tykkään sienistä ihan mielettömästi ja tämä ruoka oli kyllä niin hyvää, että teen sitä varmasti toistekin - heti kun saan lisää kantarelleja.


Nam!

Ei kommentteja: